Oon tainnu jossain aikasemmassa blogissa miettiä, oonko mä kiinnostunut tästä yhdestä tyypistä (nimetään se vaikka Bee:ksi) vaan sen takia, että se muistuttaa tosi paljon mun entistä. Se entinen, oli kyllä semmonen, joka teki itsestään lähtemättömän jäljen mun mieleen... Mutta kyllä oon siitä yli päässy, on siitä sen verran monta vuotta, mutta ehkä lähinnä kaivertaa se, etten koskaan tienny miks se ero tuli. Se oli kauan poissa muualla, ja mä odotin, mutta kunnes se tuli takas, kaikki oli toisin. Sithän se ero tuli, niin täysin puskien takaa kun vaan voi. Mutta aina on kuitenki ollu semmonen " no hard feelings"-olo, eli ei mitään hätää sen suhteen.
No mut nyt tuliki sut puhetta tän Been kanssa tästä tyypistä ja yleensäkin suhteista.. Sit se pisti sieltä pienenä pommina vaan että ei halua olla mikään kaksosolento tuolle ja että toivoo, että oon kiinnostunut siitä omana itsenään enkä minään muuna. Etten hae mitään korviketta. No ekaks olin et mitäs vit. Eihän meillä ole mitään sen enempää, että mitä se ny rupee tommosta jauhaa, että etinkö mä siitä nyt sitä tyyppiä yms. Mut sit mä tajusin, että kyllä sydän tais jättää yhden lyönnin lyömättä kun se noi sano... Vastasin ihan heti että ei en eti mitään korviketta, mutta sitten piti oikee ite esittää itelleen se sama kysymys, niin, etinkö mä korviketta... Voisin sanoo kyllä etten, mutta jotain tässä on semmosta, että oon innostunu tästä Beestä tän yhden takia... Mutta kun en osaa vaan sanoo, että onko tää "innostuminen" nyt sit jotain enemmän vai ihan semmosta perusinnostusta... No mutta, ehkä aika näyttää... Ja ensimmäinen etappihan on jo huomenna, jolloin nään tän... :) Eli sillon näkee jo hieman että mitäs tästä olis ehkä tulossa jos olis...
Mutta joo, ei näistä stressiä tartte ottaa, ei nää nii isoja asioita ole :) Antaa vaan ajan mennä painollaan ja katella, kyllähän se sitten selviää.
Jonna - Tää ilta
Ei oo huolia
Ei kiirettä ollenkaan
Nyt ei mietitä huomista
Ei oo kun vaan tää ilta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti