tiistai 1. heinäkuuta 2008

Mikään tunnu ei miltään... Tullaan ja mennään niin nähdään

Stella - Silmäripset
Mikään tunnu ei miltään. Onko hävitty peli tää?

Mitään ei oo hävitty, kun ite uskoo vielä, edes vähän. Vaikka kaikki muut ois sanonu, että se oli siinä, niin älä usko, vaan anna mennä vielä. Oli juttu mikä tahansa, niin sä oot se, joka ainoastaan voi laittaa pisteen sille ja lopettaa sen.

Mulla ajatukset juoksee, laukkaa ja pyörii ympäriinsä, enkä mä edes ite meinaa niitä enää tajuta. Meinasin jo antaa olla tän yhen herran, jätkän, jonka kanssa oon tässä joka ilta jutustellu kaikkea vihjailevaa. Mutta kunnes se muutama päivä sit ns. lopetti mulle puhumisen vähäks aikaa, tajusin että jotain tässä nyt on... Ajattelin heti, että ehkä se olin mä, minkä takia se on hiljaa ja vaisu, ainakin mulle. Sanoinkin siitä, mutta väitti ainakin, että liittyy työjuttuihin. Joo ymmärrän kyllä, mutta tuskinpa se ois mulle suoraan sanonu, jos mä jotenkin liityn siihen... Ja ehän mä tietenkään ite osannu kysyä, oonks mä tässä nyt se asia, miks se on hiljaa... Okei, ehkä mä oisin osannu, mut ehken mä halunnu... Mä päätin sillon, että plaa, antaa olla. Mitä menetettävää mulla on, puhukoon ite mulle sitten kun jaksaa ja haluaa. Ja joo, niin se puhukin. Taas tuntuu että juttu kulkee, lähestulkoon samalla lailla kuin aikasemmin. Ainakin saman verran, mutten oo varma kulkeeko se enää sillä tavoin kuin aikaisemmin. Ihan kun oisin kadottanut sen yhteyden, mikä meillä ns. oli. Voi olla että liiottelen ja ajattelen vaan liikaa. Mutta toisaalta voi se olla just niin miten mä sen kuvittelenkin...

Westlife - Turn around
Some people are lucky, baby
I guess I am too
Love found me
And I found you
And everytime I think it can't get better
You do something new

Voinko mä olla se onnekas? Toisaalta, miks tässä ei vois asia olla vaik niin, että se ois tajunnu, et hei, tää vois olla sellanen tyttö jonka kanssa vois olla tulevaisuuttakin. Niinjoo, mutta mä en usko tähän ajatukseen yhtään. Miks. Niin. Emmä tiiä, vaikee lukee toista kysymättä. Omapahan on pääni mitä seinään lyön.

Mutta vihjeenä kaikille, ja suurena neuvona, varsinkin itelleni, menkää ja ottakaa selvää. Mä teen sen, mutta mulla ei oo kiire. Mulla on aikaa odottaa ja katsoa. Mutta sen mä tiedän, että viikon päästä viikonloppuna on mahdollisuus ottaa kaikki selville. Sillä silloin oon järjestänyt meidät samaan paikkaan samaan aikaan, ainakin näillä näkymin. Kiitos siitä myös ystävälle.

Kaija Koo - Jotain häviää
Aina kun jotain häviää
aina jotain jäljelle jää. Aina kun tuntee ikävää tietää, että omisti jotain tärkeää

Ei kommentteja: