Kesä 2010 osa 1

Vuosi 2010 täynnä elämää
Noniin. Nyt ollaan siis jo vuodessa 2010, heinäkuun 25. päivä. Tää vuos on taas hurahtanu kiireen vilkkaa. Varsinkin tää kesä, iha ku tää vaan menis viikko kerrallaan. Ehkä tää meneekin ja hyvä kyllä näin :)

Mukavaa on ollu, vaikka, kuten arvata saattaakin, ero tuli, mutta hei, niin se myös meni :) Eli tämän Herra M:n kanssa tuli ero parisen viikkoa sitten ja lähinnä hänen aloitteestaan. Sillo viime syksyllähän erottiin, kun kaikki tuntu liian rutiininomaiselta eikä siitä nauttinu enää niin kuin ois halunnu. No mut nyt sitten tosiaan erottiin uudelleen ja ehkä tää oli vaan se "pakonomanen" teko. Tarkottaen siis, että toinen kerta piti olla, vaikka lopputulos taiskin olla molemmilla selvillä jo aikoja sitten.

Ite tuppaan olemaan aina vähän "turhan" ylioptimisti ja haluan aina uskoo, että jos rakastaa, se riittää. Mutta onneks mäkin vähän ees heräsin tähän päivään ja tajusin, että ei se hyvä tyttö riitä. No mutta, parempi nyt tajuta, ennen kuin olisin hajonnut täysin. Toki tää hajotti ja tän asian hyväksyminen oli taas työn ja tuskan takana, mutta nyt kaikki on ok. Enemmänkin kuin ok. Yks päivä meni itkiessä ja miettiessä, että miks helvetti näin, miks tän piti tapahtua. Mutta sitten aloin tosiaan ymmärtämään, että just näinhän sen piti mennä. Kuten yks hyvä kaveri sano mulle viisaita, kun pohdin, pitikö tää toinen kerta ees olla: "Hei, kyllä piti! Joskus pitää hakata päätä seinään hetken aikaa, ennen kuin pystyy tajuamaan ja sanomaan sen ääneen, että tää oli tässä" Ton avulla mä pystyin irrottamaan. Se on niin fakta. Hetki piti hakata päätä seinään ja ajatella parempaa huomista, mutta kun tajus vihdoin, ettei sitä tuu, niin onneks tosiaan osas päästää irti, ajoissa.

Mutta palaan tässä taas asiaan myöhemmin, nyt vaan on fiilis sellainen, että toivottavasti tämä herra tajuais joskus, että se ei ees yrittäny. Siltä musta ainakin tuntuu. Joten näillä mennään:

Maija Vilkkumaa - Hei Tie
"Ja se yksi paskiainen katuu mutta anteeksi ei saa"